13 syytä suosia suomalaista lähiruokaa

Kotimaisen lähellä tuotetun ruoan suosio on kasvanut. Miksi kotimainen ruoka on hyvästä ja miksi erityisesti lähiruokaa kannattaa suosia? Listasimme 13 syytä.

Tänä keväänä medioissa on tuotu esiin monia eri elintarvikkeisiin liittyviä huijauksia ja katastrofeja. Kuluttajalle jää väistämättäkin epäluuloinen olo: mihin voi enää luottaa? Niinpä esimerkiksi kiinnostus ja arvostus lähellä tuotettua suomalaista ruokaa kohtaan ovat nyt kovassa nousussa. Ja hyvä niin, sillä onhan meillä monta syytä olla tyytyväisiä ja ylpeitä kotimaisesta ja paikallisesta ruoasta.

1. Alkuperä

Lähellä tuotetun ruoan alkuperä on helposti jäljitettävissä tuotantoketjun ollessa läpinäkyvä. Valmistus-, tuotanto- ja logistiikkaolosuhteet ovat paremmin tiedossa kuin kaukaa tuotujen elintarvikkeiden. Tiedät siis mitä syöt tai ainakin voit halutessasi jäljittää sen sitä helpommin, mitä lähempää ruokasi tulee. Voit jäljittää ruokasi tilakohtaisesti ja olla yhteydessä suoraan tuottajaan.

2. Turvallisuus ja vastuullisuus

Kuluttajalle lyhyt, läpinäkyvä ja jäljitettävä ketju merkitsee turvallisuutta. Ruoan ollessa puhdasta ja tuoretta, esimerkiksi ruokamyrkytyksille on pienempi riski kuin kaukaa tuoduille, rutkasti säilöntäaineita ja antibiootteja sisältäville elintarvikkeille, joiden matkasta ei ole tietoa. Suomessa on tarkka elintarvikelainsäädäntö ja valvonta, sekä vastuulliset tuottajat, mikä tekee kotimaisen ruoan syömisestä todella turvallista.

3. Suomalainen työ

Ostamalla suomalaista ruokaa, ostat suomalaista työtä ja tuet suomalaista elinkeinoelämää. Ostamiasi elintarvikkeita ei tuota joku kasvoton taho tuolla jossain maailmalla vaan paikalliset, ehkäpä jopa tuntemasi ihmiset, jotka mielellään kertovat lisää työstään ja tuotteistaan. Tuottajilla voi olla monia myyntikanavia, mutta suoramyynnillä tuottajille jää usein suuremmat katteet kuin kaupan kautta myymisessä.

4. Maaseudun elinvoiman lisääminen

Kotimainen maataloustuotanto ja alueellinen omavaraisuus säilyvät, kun suomalaista ruokaa ostetaan ja käytetään. Kaikki eivät voi olla isoja markkinoita hallitsevia yrityksiä, ja niinpä on arvokasta tukea myös lähialueen pientuottajia. Maaseuduilla säilyy elinvoima, mikäli tuotteille ja palveluille on kysyntää.

5. Puhtaus ja terveellisyys

Koska lähellä tuotettu ruoka on tuoretta, se on myös terveellisempää kuin pitkään säilötty ruoka. Kun ruoan kuljetus- ja säilytysaika on lyhyt, ei tarvita lisäaineita. Siksi lähiruoan laatu on korkea. Suomessa käytetään maataloudessa myös vähemmän antibiootteja kuin monissa muissa maissa. Euroopan elintarviketurvallisuusviraston Efsan seurantaraportin mukaan suomalaisissa elintarvikkeissa oli vähiten torjunta-aineiden jäämiä muihin Euroopan maihin verrattuna. Niinpä voi hyvin sanoa, että suomalaiset elintarvikkeet ovat Euroopan puhtaimpia. Lähde

6. Tuoreus ja maku

Lähiruokaa kuvaillaan monesti herkulliseksi, maittavaksi, monivivahteiseksi ja syvän maun omaavaksi. Aitouden ja tuoreuden voi maistaa ruoasta ja siksi moni mielellään syökin mieluummin mahdollisimman vähän käsiteltyä tuoretta ruokaa kuin toisessa ääripäässä olevia markettien prosessoituja tuotteita.

7. Ruoan kulkeman ketjun lyhentäminen ja ruokahävikin minimoiminen

Lähiruoan kuljetusmatkat ovat lyhyitä, mikä vähentää fossiilisten polttoaineiden käytön päästöjä. Lyhyemmät kuljetusmatkat ja -ajat voivat vähentää myös tuotteissa käytettyjen säilöntäaineiden määrää. Siten ruoka on tuoretta, puhdasta ja laadukasta.

8. Paikallisen tuotannon ja ruokaperinteen tukeminen

Oman alueen lähiruokaa ostamalla tuet taloudellisesti ruoan tuottajia ja raha jää omalle alueellesi, mikä kertautuu alueen hyvinvointina ja elinvoimaisuutena. Lähituottajalta ostamisella ei ole kuitenkaan ainoastaan taloudellisia vaikutuksia. Heti ensimmäiseksi ei välttämättä tule mieleen, että tukemalla lähialueen tuottajia, autat alueellista ruokaperinnettä säilymään. Ruokaperinteen ylläpitäminen helpottuu ja tietotaito siirtyy eteenpäin tuleville sukupolville. Lisäksi alueen omavaraisuus on aina hyvä asia, myös esimerkiksi kriisitilanteiden varalta.

9. Eläinten hyvinvointi

Eläinten elinoloihin kiinnitetään Suomessa paljon huomiota ja sitä valvotaan. Pientuottajat tuovat monesti mielellään esiin eläintensä elinoloja ja arkea, nykyään vaikkapa sosiaalisen median kautta tai järjestämällä vierailupäiviä tilalleen. Monella pientilalla eläimillä on jopa nimet ja niitä kohdellaan rakkaudella. Ylipäätäänkin esimerkiksi lihantuotanto on Suomessa tarkasti säänneltyä. Tiesitkö esimerkiksi, että eläimelle kivuliaita toimenpiteitä, kuten sikojen saparoiden ja broilereiden nokkien typistystä ei Suomessa tehdä eikä sallita, toisin kuin monessa muussa maassa. 

10. Sosiaalisuus ja yhteisöllisyys

Lähiruoka on sosiaalisesti kestävää. Maaseudun elinvoimaisuuden sekä maaseudun ja kaupungin vuorovaikutus vahvistuu paikallisen tuotannon ansiosta. Monet pientuottajat tekevät yhteistyötä paikallisten yrittäjien kesken ja yhteistyön voimalla moni hyvinkin pieni tuottaja voi pärjätä. Yksi esimerkki sosiaalisuudesta ja vuorovaikutuksesta maaseudun ja kaupungin välillä ovat nyt suuressa suosiossa olevat REKO-renkaat ja lähiruokapiirit, joita löytyy ympäri Suomea. Ruokapiireissä verkostoituu sekä toisten lähiruokaa suosivien kuluttajien että tuotteitaan myyvien tuottajien kanssa ja moni toiminnassa mukana oleva mainitsee koukuttavaksi puoleksi yhteisöllisyyden, joka muodostuu ryhmän välillä. Löydät tietoa oman alueesi ruokapiiri- ja REKO-rengastoiminnasta esimerkiksi Facebookista.  

11. Ekologisuus

Koska lähiruoka kulkee lyhyempiä matkoja niin ajallisesti kuin maantieteellisesti, pakkausmateriaaleja tarvitaan vähemmän ja näin myös pakkausjätettä syntyy vähemmän. Tuotannon ja kuljetuksen jätteet voidaan kierrättää paikallisesti.

12. Sesongit

Lähiruoan ympäristöystävällisyyttä on kritisoitu. Esimerkiksi vihanneksia on ympäristölle ystävällisempää tuoda talvella etelän maista, kuin lämmittää keinotekoisesti kasvihuoneita pohjolan talvessa. Kuitenkin sesonkiaikana monet kotimaiset tuotteet ovat ympäristöystävällisiä, sillä silloin viljeltyinä olosuhteet ovat niille luonnolliset. Kannattaa siis hyödyntää sesonkiruokaa!

13. Kasvata ja kerää itse lähiruokasi

Se on ilmaista tai ainakin edullista! Poimi luonnosta marjat, sienet ja villivihannekset. Kasvata itse yrtit, vihannekset, marjat ja omenat omalla pihalla tai viljele parvekkeella ruukuissa. Hanki kalastuslupa ja kalasta itse lähivesistösi antimia. Leivo sämpylöitä ja pyöräytä kesällä mansikkakakku. 

 

 

Kommentointi